Tänään taas muistimme miksi emme tykkää käyttää GPS:ää. Aamulla kun saimme aamukymmeneltä leirin purettua tarkoituksena on suunnata Mt St Helenille Washingtoniin ja sieltä jatkaa matkaa seuraavalle leirintäalueelle Grants Passiin etelä Oregoniin. Meillä ei ollut selkeää karttaa tai suuntaa siitä missä St Helenin luontokeskus sijaitsi, joten otimme GPS:n käyttöön. Hakuun laitoimme St Helens Washington Visitor Center ja aloitimme ajon. Pääsimme ylittäämään heti aluksi Columbian joen käyttämällä The Bridge of Gods siltaa. Ajoimme lähes kaksi tuntia ja kiipesimme kokoajan korkeammalle St Helenin rinnettä. Kun tie muuttui soratieksi aloimme vähitellen epäillä ettei kaikki ole niinkuin pitää. Kesken ajon GPS ilmoitti, että olimme perillä. Ilmeisesti olimme siis itse vuorella, mutta luontokeskuksesta ei ollut tietoakaan. Nyt ongelmana oli miten pääsisimme vuorelta pois. Tiet joita olimme ajaneet eivät löytyneet meidän kartalta ja GPS ei enää toiminut, koska puhelimessa ei ollut verkkoa. Muistimme, että matkan varella olimme nähneet viitan I5:lle tielle joka menee Portlandin ja Seattlen välissä. Päätimme kokeilla, jos löytäisimme viitalle takaisin, koska sieltä löytäisimme itsemme taas kartalta. Meidän ei tarvinnut mennä kauaakaan alas kun löysimme etsimämme viitan. Ajoimme tietä niin kauan, että vastaan tuli ensimmäinen risteys, joka oli kartassamme ja otimme uuden GPS haun. Tällä kertaa muutimme haun niin, ettei siinä ollut Washington sanaa ja GPS antoi uuden kohteen I5:n varrelle tunnin ajomatkan päähän. Päätimme ajaa uuteen kohteeseen, koska aikataulumme oli jo täysin sekaisin. Mielenkiintoista oli että itse luontokeskus ei edes sijainnut vuorella vaan yli 56 mailin päässä vuoresta. Kävimme luontokeskuksessa pikaisesti ja söimme nopean lounaan, koska meidän oli jatkettava matkaa etelään.
Lapsille olimme edellispäivänä luvanneet ostaa donitsit, joten meidän oli pysähdyttävä vielä Portlandissa. Koska olimme maistaneet Blue Starin donitseja oli vuorossa Voodoon sekä Cocon donitsit. Portlandiin päästyämme, Voodoon liikkeeseen oli todella pitkä jono ja Cocosta oli donitsit loppu. Jäimme siis ilman donitseja.
Ensimmäisen kerran kolmeen viikkoon kohtasimme ruuhkan, kun päädyimme I5:en perjantairuuhkaan kohti etelää. Otimme jälleen GPS:n käyttöön ja se ilmoitti, että ruuhka pidentäisi meidän matkaa 55 minuutin verran. Ruuhkassa seisoessamme teimme vielä yhden donitsi haun ja onneksemme Eugenestä löytyi Voodoon donitsiliike ja se oli kaikenlisäksi 24h auki. Juuri sopiva taukopaikka ja saisimme pidettyä lupauksemme. Leirintäalueelle saavuimme juuri ennen kello 21:00 ja ilmoittautumisen sulkeutumista. Matkaa taitettiin siis 11 tuntia. Alkuperäinen suunnitelma oli reilut kuusi tuntia. Teltat laitoimme nopeasti pystyyn iltahämärässä ja iltapesun jälkeen suoraan nukkumaan. Päivästä oppineena hankimme kartan jo seuraavalle päivälle. Päivän saldo: 705,8 km
 |
| Iso kivi missä meidän piti olla, pieni kivi missä me olimme / The big stone where we were supposed to be and the smaller rock where we were. |
Today we got a reminder why we do not like to use the GPS. We got our campsite cleared at 10:00 am and our plan was to visit Mt St Helens in Washington state and continue from there to Grants Pass in southern Oregon. We did not have a good map or even idea of where the visitor center of St Helens was, so we decided to use the GPS. We used in our search: St Helen's Washington Visitor center and started our way. We started our journey by crossing the Columbian river by using the Bridge of Gods. We drove almost two hours and all the time climbing higher and higher the side of St Helens. Once the road changed to gravel we started to wonder if our destination was correct. Suddenly the GPS said we had arrived. Apparently to the actual mountain as there was no sign of a visitor center. The problem we had now was that none of the roads we drove were on our map and the GPS was not working as there was no signal. We remembered that we had seen on the way a sign to I5, the road between Portland and Seattle, so we decided to try to drive back to that sign as it would help us to navigate. We did not have to drive long down the mountain when we found the sign. We drove the road until we found the first road which was on our map and we stopped and did a new GPS search. This time without the word Washington. The GPS gave us a new destination along I5 and a one hour drive away. We decided to continue to this new location as our schedules were completely mixed up. Interesting thing was that the visitor center was not on the actual mountain. It was 56 miles away from the mountain. We did a quick visit to the center. Had a quick lunch and started our way to the south.
The day before we had promised our kids that we would buy them donuts. The day before we had Blue Star donuts, so today it was the turn of Voodoo and Coco donuts. This meant a stop in Portland. Once we arrived to Portland, Voodoo donuts had a very long line and Coco was sold out, so we were left without donuts.
For the first time in three weeks we encountered a traffic jam as we were part of the I5 Friday traffic to the south. We put our GPS on and it told us that the traffic jam would extend our travel time by 55 minutes. As we were stuck we did an additional donut search and gladly we found out that Voodoo donuts had a 24h shop in Eugene. A perfect stop for us and we would be able to keep our promise to our kids. We arrived to the campsite just before 9:00pm and just before the registration closed. We had been travelling for almost 11 hours. Original plan was six hours. We put our tents up in the dusk and after a short wash went to bed. We learned our lesson during the day and got maps for the next day. Achievement of the day: 441.1 miles.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti