Paperi pinoa tuijotellessa meinasi jo iskeä lannistuminen... Miten ihmeessä niiden täyttämisestä selviäisi. Mia painotti, että lääkärin tarkastus oli olennaisin osa papereita. Anne tarttui härkää sarvista ja alkoi täytellä lomakkeita. Hyvä tovi siinä menikin, ei nyt ihan uusi päivä ehtinyt koittaa, mutta sen yön unet jäi lyhyiksi. Lomakkeista nousi sellainen tunne, että vain pähkinäallergia on täällä allergia. Koulut ovat pähkinävapaita.
Jaden koulusta tuli kirje, jossa kerrottiin kouluun tutustumisesta ja oli jo valmiina Jaden bussikortti. Tästä tuli se käsitys, että asiat ovat heidänkin päässään edenneet. No, ehkä kaikki selviäisi sitten tutustumisessa.
Saatiin kaikkien kolmen muun paperit valmiiksi ja ajeltiin viemään papereita koululle keskiviikkona 17.8. Siellä oli erittäin ystävällinen ja tervetullut vastaanotto. Koulusihteeri jopa muisti lasten nimet ja oli kiinnostunut meidän muutosta, täällä jo vietetystä ajasta ja esitteli meidät rehtorillekin, joka yhtälailla osoitti aitoa kiinnostusta meidän perhettä kohtaan ja vakuutteli kaiken menevän hyvin. Tarvittavat asiakirjat kopioitiin ja mapitettiin lasten kansioihin. Lisäksi kerrottiin, että infokirjeet opettajista ja kouluun tutustumisesta oli jo lähetetty eli ne ovat tulossa lähi päivinä. Muistuttivat myös, että ensimmäinen koulupäivä 29.8. on täysipäivä, joten lapsilla on hyvä olla juomapullot ja välipaloja sekä eväät elleivät syö koulussa 2,75$ lounasta. Kehottivat varaamaan ajan lääkärintarkastukseen, mutta tiesivät, että siellä voi olla ruuhkaa, joten pyysivät toimittamaan tarkastuslomakkeet, kun ne saadaan. Lupasivat tarkastaa olemmeko sähköisessä ilmoittautumisessa ilmoittaneet lapset oikeille luokille, kun ilmoitimme heidät Suomen järjestelmän mukaan, mutta uskoivat sen olevan ihan oikein. Tuntui huojentavalta, varmuus tähän kouluun kasvoi ja ilmeisesti olemme tervetulleita. Kehottivat vielä tutustumaan koulun pihalla olevaan leikkialueeseen, joka silmin nähden tyydytti lapsia. Monta huolta karisi meidän kaikkien harteilta.
Koitti Jaden kouluun tutustumisen aamu 18.8. Eilisestä varmuutta saaneina lähdettiin koululle. Tutustumisen oli kerrottu kestävän noin puoli tuntia ja siihen kuuluu ensiajelu koulubussilla. Jadea jännitti ja pelotti kovasti, koitin kertoa tutustumisesta sen mitä tiesin ja vakuutella sen menevän hyvin, Jade on niin reipas tyttö. Oltiin koululla ajoissa ja ajateltiin käydä ensin toimistossa hoitamassa paperihommat... Mutta ei oltu ainoat, tähän kouluun tulee kaikki Orangen kindergartenilaiset, joten väkeä oli paljon. Päädyttiin jakaantumaan, Kaj jää papereiden kanssa jonottamaan ja Anne menee Jaden kanssa ruokalaan kuuntelemaan bussi orientaatiota. Ruokalassa oli liki kolmen luokan lapset perheineen ja meteli oli korvia huumaava. Joku nainen ilmestyi käytävälle huutelemaan megafoniin. "Älkää pakottako minua käyttämään tätä." Väki vähän hiljeni, sen enempää itseään esittelemättä kertoi bussin kolme tärkeitä sääntöä, jotka yritin Jadelle suomentaa. 1) Peppu laitetaan penkkiin 2) Selkä laitetaan selkänojaan 3) Istutaan paikallaan, kehenkään ei saa koskea, puhua saa, mutta ei huutaa. Esiteltiin bussin kuljettaja ja lapset kutsuttiin oettajan nimellä omiin jonoihin. Jade vielä yritti sanoa, ettei halua mennä, mutta tsemppasin ja tuuppasin tytön matkaan, näyttämättä sitä kauhunsekaisista tunnetta joka kurkkua kuristi, kun eihän hän edes ymmärrä mitä siellä sanotaan... Tässä välissä Kaj sanoi, että Annen pitäisi mennä tapaamaan koulun hoitajaa, jolle oli jättänyt Jaden paperit. Anne kävi hoitajan luona ja sai lisää papereita täytettäväksi ja lisäksi hoitaja ei osannut lukea Jaden papereita, eikä ne hänen mielestään olleet riittävän hyvin täytetty. Lisäksi Jade ei pääsisi aloittamaan koulua ellei lääkärintarkastusta ole tehty ja tarkastuksesta saatavat paperit kunnossa. Ensimmäisen kerran tuli mieleen saadaanko näin tylyä kohtelua, koska olemme maahanmuuttajia? Ketään ei kiinnostanut Jade, Jaden perhe tai meidän asettuminen saati lähtö maa. Vaikutti siltä, että he ajattelivat meidän kuitenkin olevan jostakin kehitysmaasta ja meidän olevan vähintäänkin tyhmiä. Onko meidän lapsen varmasti hyvä olla täällä? Meiltä jopa tiedusteltiin mistä osavaltiosta tullaan... Mitä???? Osavaltiosta, ei, kun Suomesta. Käsittääksemme se ei ole Yhdysvaltojen osavaltio, on kyllä aikanaan kuulunut niin Venäjään kuin Ruotsiinkin, mutta ollut jo jokusen vuoden itsenäinen valtio. Pahinta oli, että Annen päässä takoi ajatus, että ensivaikutelma on tärkein ja se jää mieleen... Eikä Anne halunnut tällaista ensivaikutelmaa. Vielä yritettiin korjata tilannetta, Kaj soitti lääkärikeskukseen selvitelläkseen ajan mahdollisuutta ja Anne täytteli papereita. Käytiin vielä Jaden luokassa tutustumassa, mutta siellä ei ollut edes Jadelle nimettyä paikkaa eikä seinällä olleessa oppilastaulussa ollut Jaden nimeä... Hirvittävän surullista, kun muille oli paikka ja nimet taulussa. Lähtiessä Anne vei vielä hoitajalle täyttämänsä paperit ja kertoi, että tarkastus asiakin etenee, mutta edes siitä ei hoitajalta herunut onnistumisen merkkejä. Vahvasti iski tunne: juokse tai kuole.
Kaj oli saanut puhelimessa ohjeet mennä käymään lääkärikeskuksella avaamassa lapsille asiakasrekisterit. Luojan kiitos, siellä oli ystävällinen ja ymmärtäväinen palvelu ja saatiin järjesteltyä Jadelle tarkastusaika 20.8. Lauantaina tarkastuksessa hoitaja tarkasti kuulon, joka oli normaali, näön, kovasti Annea kiinnostavalla menetelmällä, mutta sekin oli normaali, verenpaineen -normaali, pituuden, painon, ja veri näytteen sormen päästä, pissa näytteenkin pyysi. Hoitaja poistui ja lääkäri saapui opiskelijan kanssa. Lääkäri kyseli kysymyksiä, Anne vastaili ja kaikki kirjattiin ylös. Ilmeni, että täällä yleiseen rokotusohjelmaan kuuluu A- ja B-hepatiitti rokotteet, jotka Jadelle pitää antaa. Ja vaikka asiaa oli jo Suomessa selvitelty, niin tietoa tällaisesta ei löydetty eikä saatu. Lääkäri rokotti kaksi ei pistosta (Suomessa olisi päästy yhdellä.) Henkilökunta oli ystävällistä ja kaikki sujui hyvin. Verinäyte ja rokotukset hieman itkettivät Jadea, mutta tikkarilla kaikki parani. Pissanäytettä ei saatu kalastettua. Lasku 260$. Niin hyvä fiilis, että paperit saatu hoidettua.
Isommat lapset saivat kouluinfo kirjeensä perjantaina 19.8. ja niissä oli paljon positiivista asiaa tulevaan kouluvuoteen ja ehkä jopa loppumattomalta vaikuttava tarvikelista. Listojen kanssa lähdettiin lauantaina Jaden lääkärin jälkeen ostoksille. Valtavasti tavaraa ja suurin osa on luokan yhteiseen käyttöön eli täällä vanhemmat ostavat koulutarvikkeet opettajille ja oppilaille kouluvuodeksi... Ja kun meillä on kolme lasta, kolmella eri luokalla, niin tarvikkeita oli paljon.
Maanantaina 22.8. ajeltiin Jaden koululle viemään tarkastuksesta saatuja papereita. Hoitaja katsoi paperit ja takertui kohtaan, jossa ei ollut merkintää Jaden vesirokosta. Anne sanoi, Jaden sairastaneen sen ja asiasta lääkärin kanssa oli puhuttu ja siksi ei rokotusta tarvita. Tämä ei riittänyt, pitää olla kirjallinen todistus. Seuraavaksi ajamaan taas lääkärikeskukselle ja selvittämään asiaa. Vastaanottovirkailija otti Annen puhelinnumeron ja lupasi, että hoitaja soittaa asiasta. Lähdettiin Milfordiin ostarille kauppoja ihmettelemään. Toiseen kauppaan päästyämme hoitaja soitti ja lupasi tehdä paperin valmiiksi vastaanottoon odottamaan. Kysyi vielä tiedot Jaden vesirokosta ja puhelu päättyi. Hoidettiin ostokset loppuun ja ajettiin lääkärikeskukselle hakemaan todistus vesirokosta ja vietiin se koulunhoitajalle. Todistus oli kopio Jaden rokotelehdestä, jossa vesirokon kohdalla luki käsin kirjoitettuna: "ei tarvitse" ja nuoli selitykseen, jossa luki sairastanut vanhempien diagnosoiman vesirokon toukokuussa 2015. Tämä näytti riittävän hoitajalle ja saimme vihdoinkin Jaden paperit kuntoon.
Tiistaina 23.8. saatiin Race Brookin hoitajalta puhelu, jossa hän halusi meidät koululle selvittämään isompien lasten rokotuksia. Hän oli yrittänyt tulkita Suomesta tuotua rokotelehteä, mutta ei ollut ymmärtänyt kaikkea. Luvattiin ajella keskiviikko (24.8.) aamuna koululle asiaa selvittämään. Anne kävi hoitajan kanssa selvittämässä rokotukset ja täällä asiat näyttäisi olevan selvät puhumalla ja kertomalla, että lasten terveystarkastukseen on saatu varattua aika ja tarvittavat rokotukset (A- ja B- hepatiitti) laitetaan silloin. Meitä vaan mietityttää, miksi tätä tietoa hepatiitti rokotuksista ei ollut saatavilla Suomessa? Asiaa selviteltiin useamman tahon voimin, eikä mitään tietoa Suomen rokotusohjelmasta poikkeavista rokotteista löytynyt. Hepatiitti rokotteiden sarja olisi voitu aloittaa jo Suomessa, jos tieto olisi ollut saatavilla. Mahdollisesti sarjat olisi saatu hoidettua loppuunkin...
Keskiviikkona 24.8. olikin sitten vanhempien lasten kouluun tutustuminen. Aluksi kokoonnuimme koulun liikuntasaaliin, jossa rehtori piti meille kouluesittelyn. Samalla esiteltiin koulun turvallisuushenkilökunta sekä vanhempainyhdistyksen edustajat. Tämän jälkeen vanhemmille sekä oppilaille oli järjestetty kouluun tutustuminen. Meidän piti jälleen jakaantua, koska ekaluokkalaisille oli järjestetty oman esittelykierros, koska he pääsisivät tapaamaan opettajiaan. Muille uusille oppilaille oli oma kierroksensa. Joten päätimme, että Kaj menee Kasmirin ja Jaden kanssa ekaluokkalaisten kierrokselle ja Anne meni Kristerin ja Jasminin kanssa kierrokselle. Koulu kierrettiin, Kasmir tapasi opettajansa sekä Jasmin. Lopuksi kokoonuimme koulunruokalaan, jossa lapsille oli tarjolla vielä jäätelöä. Ennen kuin lähdimme kotiin vaihdoimme muutaman sanan koulun rehtorin kanssa. Rehtori vakuutteli meille, että kaikki tulee menemään lapsilla loistavasti ja jos ikinä tarvitsisimme jotain voisimme olla häneen yhteyksissä.
Hieman on erilaiset fiilikset lasten kouluista. Emme ole yhtään huolissamme, no ehkä hieman, Jasminin, Kristerin ja Kasmirin koulusta. Mutta Jaden eskarista meillä on hyvin ristiriitaiset tuntemukset. Toivottavasti tämä on vain alku kankeutta ja kaikki alkaa sujumaan, kunhan koulut alkavat. Lapsia jännittää ihan mahdottomasti ja pelottaa ja nämä tuntemukset purkautuvat mielen pahoittamisena ja riitelynä. Asioista on yritetty puhua ja koitettu tehdä lapsille mahdollisimman selväksi, mutta mikään ei tunnu helpottavan ehkä se koulun alkaminen on avain kaikkeen.
 |
| Jade tutustumassa koulubussiin / Jade getting to know the school bus |
 |
| Ei näyttänyt jännittävän / Still with a smile on her face |
 |
| Nyt tutustumaan luokkahuoneeseen / Now to visit the classroom |
 |
| Naurattaa vaikka vähän harmittaa / A little disappointed but still smiling |
 |
| Opettaja oli tehnyt kauniin kyltin / The teacher had done a beautiful sign |
 |
| Kolmen lapsen koulutarvikkeet / The school supplies for three kids |
 |
| Isompien lasten kouluun tutustuminen / The orientation of the three older kids |
 |
| Rehtori piti koulu esittelyn / The principal gave a school introduction |
 |
| Kasmir löysi oman paikkansa / Kasmir found his own spot |
When we saw the pile of papers we almost got discouraged. How could we ever get trough all of them. Fortunately Mia emphasized that the medical forms would be the most important ones. So Anne took the challeng and started to fill out the required documents. It took a while to get through all of them. Anne finished well passed mid night. From the medical documents we got the impression that here the only allergy a person might have is nut allergy. Apparently all schools are nut free.
We also received a letter from Jade's school where we got more information concerning the orientation day and Jade's bus badge for school transportation. From the letter we got the impression that everything was ready concerning Jade starting school. Well we would find out on orientation day.
Once we got all the papers ready for the other kids we organized a visit to the school on Wednesday 08/17. We have to say we got a very friendly and welcoming reception at the school, even the Administrative Assistant remembered the names of our kids. The staff in the office were very interested in our move to the US, how we were coping and we even met the principal during our visit. We were able to provide all the requested documents to the school and the files of the kids were up to date. We were also informed that the school had just sent letters to students with more information concerning the teachers and the orientation day on Wednesday 08/24. We were reminded that the school would start on Monday 08/29 and that this day would be a full day, therefore it would be good for the kids to have their own water bottles, snacks and lunch if they would not eat the school lunch for 2,75$. They recommended us to reserve medical examinations for the kids, but they also knew that usually there are long queues to the doctors, so we were told to provide the medical reports as soon as we had them. When we registered our kids we did it according to the Finnish system and while we were at the school they checked if this was fine with them and the principal told us that he had nothing against it. In overall the visit to the school was very nice. We were relieved that everything seemed to be in order and our confidence to the school grew during our visit. Even the kids liked the school, especially the school playground.
Then came Jade's orientation day. With the confidence that we got from the previous day we were very excited when we left to the school. In the letter that we received we were informed that the orientation would take around 30 minutes and it would include a drive around the block with the school bus. Jade was excited and a little bit afraid when we left, but we tried to tell her all we knew about the day and at the same time reassure her that everything would go well. Our brave little girl. We went well beforehand to the school as we wanted to visit the school office to find out what paperwork had to be done. Apparently we were not the only ones. All the kindergartners of Orange came to this school and there was a queue to the office. We decided to split up. Kaj would wait his turn to the office and Anne would go with Jade to the cafeteria to listen to the instructions for the bus ride. The cafeteria was packed as there were the kids of three classes and their relatives. The noise was tremendous. A woman came to the cafeteria with a megaphone and warned everybody that she did not want to use it. This apparently worked as the noise level went down. Without any introduction she went directly to the main rules for the bus ride:
1. Bottoms should stay on the seat
2. Backs should stay on the backrests
3. No moving inside the bus and no touching. Talking was allowed, but no screaming
The bus driver was introduced and the kids were called to the line according to their teachers names. At this point Jade informed that she did not want to go, but Anne tried to cheer and encourage her and guided her to the line. At the same time Anne tried to control herself with a lump in her throat and trying not to show how scared she was. Our small princess going bravely to the bus, without any means to communicate. Once Jade was in the line Kaj came to the cafeteria with news that Anne should go to the office to meet the school nurse who had all Jade's medical papers and needed some more information concerning the papers. Anne went to meet with the nurse and got a ill-mannered reception. She was informed that Jade was not allowed to start school before all her medical documents were in order. We got more documents to be filled out and Anne noticed that the nurse was not able to read the documents we had with us from Finland. The nurse also had a problem understanding that we were coming from Finland as she was constantly asking us from which state were we coming from. We got the feeling that nobody was actually interested in Jade or how she felt and where she was coming from. Everybody who knows Anne will know at this stage that the anger inside her was building up, but she kept her anger in control as she knew how important the first impression is. So we left the office and went to see Jades classroom. Kaj used the opportunity to call doctors office and Anne filled out the new documents received, while Jade inspected the classroom. Jade felt a little disappointed as she was not able to find her name from the class board nor from the table, like the other kids. On our way out Anne returned the documents and informed the nurse that we had been in contact with the doctors office and we would have more news by the end of the day.
On the phone Kaj got instructions that we should visit the doctors office to open accounts for the kids, this was the only way to get things moving. So we drove directly to the practice. This time we got exceptionally good service from the staff in the office and we got the kids registered and they were able to find a time for Jade's examination for Saturday 08/20. On Saturday we all went to the practice and while Jade was visiting the doctor, Kaj and the kids watched TV in the waiting room. The examination started with the nurse checking Jade's hearing, vision (with a method that was very interesting to Anne), blood pressure, height and weight. Everything was in order. They took some blood samples from the finger and they also requested a urine sample. After the nurse had done everything a doctor and an intern came to make an interview. Anne tried to answer every question the best she could and during the questions we found out that our kids would need Hepatitis shots. This was interesting as we tried to find out what shots would be required for the US already from Finland and we were informed that the Finnish vaccination program would be sufficient here. In Finland hepatitis shots are not part of the program, so we were a little surprised. The doctor gave Jade two shots (again Anne was surprised as hepatitis shots are usually combination shots of hepatitis A and B). In overall the visit went very well. The staff was excellent and professional. Jade could say otherwise as she did not like the blood samples and the vaccinations, but after the lollipop she had forgotten all about them. We were happy. We had our papers ready and paid our invoice of 260$.
On Friday 08/19 the kids received the letters from the school. The letters had a lot of positive information concerning the upcoming school year and supply lists that seemed endless. So after Jade doctor's appointment we went to Target and Walmart to buy school supplies. Here most of the school supplies are not only for personal use, but also for classmates and teachers. So when you have three kids in school the amount of supplies is tremendous.
On Monday 08/22 we visited Jade's school to provide the nurse the papers we got from the doctors on Saturday. The nurse reviewed the papers and noticed that Jade did not receive a vaccination for chicken pox. Anne told the nurse that Jade suffered chicken pox in 2015 and this was discussed with the doctor on Saturday and therefore a vaccination was not needed. This wasn't sufficient for the nurse. She needed written proof that a vaccination was not needed. So once more we drove to the doctors office to sort this out. The receptionist told us that she would have to consult the doctor concerning this and as she did not know when she could do this, she took Anne's phone number and she would call us later. As we had some supplies still missing from the list we decided to go shopping in the meanwhile. We got to the second store when Anne got the call from the receptionist. She told us that she will do a paper for us and we could come and pick it up. The document we got was a copy of Jade's immunization record with hand written statement that Jade had suffered chicken pox and this was diagnosed by the parents themselves. In addition it had a comment that a vaccination would not be needed. With this document we returned to the nurses office and got Jades papers for the school finalized.
On Tuesday 08/23 we received a call from the nurse of Race Brook, asking us if we could come to the school to clarify the vaccination reports of the older kids. The nurse had tried to read the reports from Finland, but unfortunately she was not able to understand them. We promised to visit the school on Wednesday morning. Anne met the school nurse and after a short visit they were able to come to a conclusion about the papers and vaccinations. Anne also informed the nurse that the rest of the kids would have their medical examinations mid September and they would get their hepatitis shots then. After the nurses visit we started wondering why the requirements for hepatitis examinations were not known by Finnish authorities. In Finland we contacted the local school nurse and a private medical company concerning the vaccinations and both informed us that the Finnish program was sufficient. If we would have known this beforehand we could have started the shots in Finland and we might have even finished the complete series of shots.
On Wednesday evening we had the orientation for Race Brook. The orientation started by a school presentation by the schools principal. We were also introduced to the schools security personnel and the schools PTA. After this the school had organized a visit to the schools premises. At this stage we had to divide into two groups, as their was a separate group for the starting first graders and a separate group for new students. So we decided that Kaj would go with Kasmir and Jade to meet Kasmirs teacher and Anne would take the tour with Krister and Jasmin. We went through the whole school and even Jasmin was able to meet her teacher. The school tour ended in the school cafeteria where the school served ice cream to the kids. We also had a short chat with the principal and he convinced us that the kids would have a great time in the school and if we ever needed something we could contact him.
We have mixed feelings about the schools. We are not worried, well a little bit, about Jasmin's, Krister's and Kasmir's school, but we are a little bit concerned about Jade's kindergarten. Let's hope that this is only due to schools starting and once everything is settled everything will be fine. Our kid's are both excited and scared and they often show it by being grumpy and by fighting. We have tried to prepare them for school as well as we can, but nothing seems to help. Maybe the key for everything is that schools start.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti