Matka kotiin alkaa / Our trip home starts

Paluu Suomeen alkaa sekavin tuntein. Ollaan iloisia, että päästään kotiin, mutta toisaalta surullisia, että tämä seikkailu on ohi. Aamu hotellissa meni pakaten ja yritettiin saada pakattua niin, ettei yksikään laukku ole yli sallitun painorajan. Lentokentällä jouduttiin joka tapauksessa siirtämään tavaraa meidän retkeilymatkalaukusta toisiin laukkuihin ja ottamaan yksi makuualusta käsimatkatavaraan. Passintarkastuskin aiheutti lapsille kauhunhetken, kun Jaden maihinnousukortti ei toiminutkaan ja jouduimme odottamaan esimiestä selvittämään tilanne. Lapset huolestuivat, että Jade jää matkasta.

Ensimmäinen lento oli Los Angelesista San Fransiscooon. Lento kesti puolitoistatuntia ja matka meni mukavasti. San Fransiscossa meillä oli reilun kolmen tunnin vaihto, jonka aikana käytiin syömässä ja tuliaisostoksilla. Lento San Fransiscosta Helsinkiin oli reilut kymmenen tuntia ja lento meni pääosin leffoja katsellessa, mutta saatiin me myöskin hieman nukuttua. Helsingissä meitä vastassa oli Ulla-mummu, Hape ja Peetu. Heille suuri kiitos siitä, että tulivat meidät kentältä hakemaan. Kotiin päästiin hieman kuuden jälkeen ja ilta meni laukkuja purkaessa, saunoessa ja Suomalaisia herkkuja syödessä.

Our return to Finland starts with mixed emotions. On one hand we are happy to go home and on the other hand sad that our adventure is over. Our morning in the hotel went packing and by trying to distribute the weight evenly to all bags. In the end at the airport we had to take some weight off our camping suitcase and move stuff to other bags and by taking a sleeping pad to hand luggage. The pass inspection caused our kids a moment of fear as Jade's boarding pass did not work and we had to wait for a supervisor. Our kids thought Jade would not be able to fly with us.

Our first flight was from Los Angeles to San Fransisco. The flight was an hour and a half and went well. In San Fransisco we had a three hour stopover which we spent having lunch and by buying souvenirs. The flight from San Francisco to Helsinki was 10.5 hours and we spent it watching movies and we were able to sleep a little bit. Anne's mother, brother and Hape were waiting for us at the airport. A huge thank you to them for providing us transportation home. We arrived home after 6:00pm and we spent the evening unpacking, going to the sauna and eating Finnish triets

Sightseeing LA (3.-4.8.)

Viimeiset päivät Yhdysvalloissa tuli vietettyä kunnon turisteina. Perjantai aamuna hyppäsimme Hop on Hop off bussin kyytiin ja kiersimme ympäri kaupunkia. Hotellin edestä otimme Oranssin reitin bussin, jolla siirryimme Fisherman's Villageen, josta oli tarkoitus siirtyä vihreälle linjalle, joka veisi meidät Santa Monica beachille. Villagessa vietimme odotettua pitemmän ajan, kun linjalla oli vain kaksi bussia ja odotimme seuraavaa bussia yli 45 minuuttia. Santa Monicassa teimme pikaisen pysähdyksen ja siirryimme keltaiselle linjalle kohteena Rodeo Drive. Ei ostettu Rodeolta mitään, mutta ihasteltiin kauppojen ikkuinoita ja kadulla olevia luksusautoja. Kävelimme Rodeo Driveltä Beverly Centeriin, josta hyppäsimme punaisenlinjan bussiin, joka vei meidät Hollywood Boulevardille katselemaan tähtiä. Valitettavasti päivä loppui kesken ja meidän oli lähdettävä takaisin hotellille harmaanlinjan bussilla, joita meni vain neljä päivän aikana. Kaksi aamulla ja kaksi illalla. Kävimme kuskilta varmistamassa, että olimme oikeassa bussissa ja nousimme kyytiin. Ajoa kun oli kestänyt 10 minuuttia huomasimme, että bussi meni väärään suuntaan. Kävimme jälleen keskutelemassa kuskin kanssa ja selvisi, että olimmekin punaisella linjalla ja menossa takaisin Beverly Hillsiin. Kuski lupasi viedä meidät paikkaan, josta voisimme ottaa normaalin bussin tai saisi paremmin takseja. Palasimme Beverly Centeriin. Aloitimme tutkimaan puhelimella miten pääsisimme julkisilla hotellille, mutta bussikuljetus ei kiinnostanut, koska se olisi vaatinut kolmea vaihtoa ja yli kahden tunnin matkaa. Onneksi taksi ajoi sopivasti ohi ja otimme sen lennosta. Matka hotellille kesti 30 minuuttia ja saavuimme sopivasti ilta uinnille.

Sunnuntaina tarkoituksena oli mennä Universal Studiosille, mutta kun meille selvisi, että lippujen hinnat oli yli 124 USD + verot, päätimme lähteä rannalle. Heti aamusta kävimme viemässä ylimääräiset retkikeittimen sytytysnesteet retkeilykauppaan ja sulkemassa paikalliset kännykkäliittymät. Ajatuksena oli mennä uudestaan Venice Beachille, mutta kun ajelimme kaupoilta kohti rantaa näimme El Segundon rannan, jonka parkkipaikka oli lähes tyhjä, joten vaihoimme lennosta suunnitelmaa. Vietimme rannalla melkein viisi tuntia ja saimme kaikki "hieman" väriä. Palasimme rannalta takaisin hotellille pakkaamaan sekä kävimme palauttamassa auton. Hotellin ravintolassa kävimme syömässä illallisen.

The last days in the United States we spent like typical tourists. On Friday morning we got on a Hop On Hop Off bus and toured around the city. We took an orange line bus from in front of hotel which transported us to Fisherman's Village where we planned to catch the green line bus that would take us to Santa Monica beach. Our visit to the village was longer than we expected as the green line only had two buses and we had to wait over 45  minutes for the next bus. We made a brief visit to the beach and hoped on a yellow bus and our target destination Rodeo Drive. We did not buy anything from this famous street, but admired the beautiful clothes on the windows and wondered the luxury cars along the street. We walked from Rodeo Drive to Beverly Center where we got on a red line bus that took us to Hollywood Boulevard. Where we searched for stars and viewed the Hollywood sign. Unfortunately the day was too short and we had to start our way back to the hotel with a grey line bus, as there were only four buses a day going to the hotels. Two in the morning and two in the evening. We checked from the driver we were on the correct bus and got on. After 10 minutes on the way we realized we were going the wrong way. We returned to the driver and we found out we were on a red line bus and going back to Beverly Hills. The driver promised to drop us to a place where we could get on a local bus or get a taxi. We returned to Beverly Center. Once we got off the bus we started searching with our phones how we would get to the hotel by local transportation, but the shortest way would have taken more than two hours and require three changes. Luckily a big taxi drove by and we got it. The drive took 30 minutes and we arrived just in time for a evening swim.

On Sunday we had planned to go to Universal Studios, but once we found out that the tickets were 124 USD + tax we decided to go to the beach. In the morning we had to visit REI to return our camp stove fuels and the phone company to close our cellular phone lines. Our plan was to return to Venice beach, but on our way to the beach we drove beside El Segundo beach and parking lot was half empty so we changed plans. We spent almost five hours in the beach and all of us got "some" sun. We returned to the hotel to pack and to return the car. We had dinner at the hotels restaurant.

Los Angeles

Tänään oli vuorossa siirtyminen matkamme viimeiseen kaupunkiin Los Angelesiin. Ennen ajon aloittamista kävimme Peggy Suen 50's Dinerissä aamupalalla sekä ostoksilla. Ajon alkuperäinen kohde oli Venice Beach, mutta kesken ajon, matkalle tuli välipysähdys Forest Lawnille Michael Jacksonin hautausmaalle. Itse hauta on salaisessa paikassa ja sinne pääsee vain Michaelin sukulaisten kanssa, joten hauta jäi näkemättä, mutta kaunis oli hautausmaa. Sitten rannalle. Hypimme aalloissa ja leikimme hiekalla yli kaksi tuntia. Kävimme vielä rannalla syömässä ja lopuksi siirryimme hotelliin.

Today was the day to reach our final destination.  Los Angeles. Before we started driving we stopped at Peggy Sue's 50's Diner for breakfast and to buy souvenirs. Our original destination of the day was Venice Beach, but during the drive we did a detour to Forest Lawn. The cemetery where Michael Jackson is buried. The actual location of the grave is a secret and you can visit it only with an escort by the Jackson family, so we did not get to see the grave, but the park was beautiful. After the park to the beach. We swam in the waves and played with the sand for over two hours. Went to eat beside the beach and then we moved to the hotel.

Baden-Powell Summit

Krister teki keväällä esityksen partion perustajasta Robert Baden-Powellista ja kun netistä etsimme esitykseen materiaalia löysimme sivuja liittyen Baden-Powell reittiin, joka sattumalta sijaitsee Angeles National Forestissa lähellä Los Angelesia. Ajattelimme että jos aikaa riittää ja ajoreittimme sopivasti menee ohitse, voisimme lopettaa vaelluksemme tälle reitille. Ennakko tutkimuksen mukaan tiesimme, että reitti tulisi olemaan vaativa ja kestämään 5-6 tuntia ja kun aamulla Barstowssa oli vielä 39 lämmintä mietimme olisiko järkevää jättää vaellus väliin. Teimme pikaisen tarkastuksen Losin lämpötilasta ja siellä oli vain 29 lämmintä joten päätimme lähteä matkaan. Leirintäalueelta oli reilun tunnin ajo reitin lähtöpisteeseen. Onneksi olimme tällä kertaa tutustuneet reittiin hieman ennakkoon, sillä muuten navigaattori olisi ohjannut meidät väärään aloituspaikkaan. Reitti oli lähestulkoon koko matkan mutkittelevaa nousua. Juuri ennen huippua oli lyhyt pätkä jossa kuljimme vuoren harjanteella, mutta viimeinen 100 metriä oli jälleen mutkittelevaa nousua. Huipulla avautui mahtava maisema Mojaven autiomaasta sekä San Andreaksen siirrosta. Huipulla meitä odotti Yhdysvaltojenlippu sekä Baden-Powellin kunniaksi tehty muistomerkki. Nousuun meiltä meni vajaat kolme tuntia ja reilu kaksi tuntia alas tuloon. Matkaa yhteensä 13,7 km ja nousua reilut 833m. Lapset jaksoivat todella hyvin. Ehkä viimeisten viikkojen lyhyemmät vaellukset auttoivat selviytymään. Vaelluksen jälkeen lapset ansaitsivat kaupasta jäätelöt ja leirintäalueella uimiset.

Last spring Krister did a presentation about Robert Baden-Powell the founder of the scout boys. When we were looking for material for the presentation we found pages regarding the Baden-Powell trail, which happens to be in the Angeles National Forest close to Los Angeles. We thought that if we would have enough time and our driving route would pass the trail, this would be a perfect ending for our hikes. We knew beforehand that the trail would be difficult and would take 5-6 hours and as it was 102 degrees in Barstow in the morning we thought it might be beter to cancel the trip. We did a quick check of LA's weather and it was only 85 degrees, so we decided to go. The trailhead was over a 1 hour drive away from our campsite. Fortunately we had done some studying about the trail beforehand as our GPS would have taken us to an incorrect starting point. The trail was mainly a twisting climb. Just before the summit there was a short distance where the trail went on a mountain ridge, but the last 100 yards was twisting climbing again. On the summit we got amazing views of the Mojave desert and San Andreas fault. At the summit we encountered an American flag and a monument of Robert Baden-Powell. It took us a little over three hours to climb to the summit and around two hours to get back to the car. Overall distance 8 miles and 2735 feet of climbing. The kids were amazing and did a great job, so we bought them ice cream and they got to swim at the campsite's  pool. Maybe the hikes of the last few weeks helped them with their endurance.

Death Valley (30.-31.7.)

Maanantai aamuna teltat laitettiin kasaan ja ennen matkan aloitusta kohti Death Valleytä kävimme leirintäalueen vieressä olevilla kallioilla ihailemassa alueen kauneutta vielä kerran. Kallion huipulla meitä odotti peuranvasa, joka ihmetteli meitä yhtä paljon kuin me sitä. Yosemitessä näimme yllättävän paljon eläimiä. Gaylor Lake reitin varrella näimme keltavatsamurmeleita sekä marmotineja, Samettinärhiä oli meidän leirintäalueella ja mustahäntäpeuroja näimme useaan otteeseen. Karhua tai puumaa emme nähneet vaikka niistä jatkuvasti varoiteltiin.

Death Valleytä kohti lähdettiin samalla ajatuksella kuin Yosemiteä. Kun päästäisiin lähemmäksi puistoa etsisimme sopivan yöpymispaikan. Aluksi ajatuksena oli yöpyä teltoissa, mutta kun saavuimme Stovepipe Wellsiin lämpötila oli edelleen yli 40 astetta ja kello oli melkein 18:00. Lisäksi suurin osa leirintäalueista oli suljettu kesänajaksi. Siitä sitten suoraan Stovepipe Wells Village hotelliin kyselemään huoneita. Valitettavasti hotellissa ei meille ollut riittävästi huoneita, mutta respan suurella avustuksella saimme huoneet varattua Beattyn (NV) M6 motellista. Tuli ylimääräinen tunti ajoa, mutta meillä oli sentään nukkumapaikka. Pääsimme vielä uimaan ennen nukkumaan menoa.

Tiistaiaamun aloitimme viereisen kasinon Denny's ravintolan aamupalalla sekä Eddie's Worldin jäätelöillä, jonka jälkeen suuntasimme takaisin kansallispuistoon. Vierailimme puiston reunalla olevassa Rhyoliten aavekaupungissa vielä ennen Furnace Creekin luontokeskusta. Haimme puiston kartan ja tutustuimme keskuksessa olevaan näyttelyyn ennenkuin aloitimme kohteisiin tutustumisen autosta käsin. Kävimme ihailemassa Artist Palette reitin värikkäitä vuorenseiniä, ihmettelemässä Devil's Golf coursen suolamuodostelmia sekä Badwaterin suolakenttää, joka oli myös Yhdysvaltojen matalin kohta. Badwaterissa lämpömittari näytti jo yli 50 astetta. Lapset olivat jo ihan nuutuneet lämmöstä, joten otimme suunnan kohti Barstowta, josta olimme varanneet telttamajoituksen KOA:n leirintäalueelta. Kävimme Peggy Suen 50's dinerissa syömässä ja lapset kävi altaalla uimassa.

On Monday morning we packed our tents and before leaving to Death Valley we climbed up the cliffs beside our campsite. On top of the cliffs we encountered a deer buck which was as amazed of us as we were of it. We encountered a lot of wildlife in Yosemite. On our campsite we saw Steller's Jays almost everyday. On Gaylor Lake trail we saw Yellow Belly Marmoths and Ground Squirrels. Black Tail deers we saw on many different occasions. Unfortunately we never saw a bear or a mountain lion, even though there were warnings of them everywhere.

We started our approach to Death Valley the same way we did to Yosemite. We had no idea where we would sleep, but once we would get to the park we would find a suitable place. Our original plan was to sleep in the tents, but once we arrived to Stovepipe Wells the temperature was still 114 degrees at 6:00pm and most of the campsites were closed for the summer period. So we went directly to Stovepipe Wells Village hotel to ask about their vacancy. Unfortunately they did not have enough rooms for us, but with the fantastic help of the receptionist we were able to reserve rooms for us from the M6 motel in Beatty NV. This meant an additional one hour drive for us, but we had a place to stay and we got there on time for a evening swim.

Before heading to the national park, we started our Tuesday morning with breakfast at the next door casino's Denny's restaurant and Eddie's World ice creams. We visited the ghost town of Ryolite which was at the border of the park and then we headed to the Furnace Creek Visitor center. At the center we got our map and explored the centers exhibition, before going to the attractions which we viewed mainly from the car. We visited the Artist's Palette loop where we admired the beautifully colored mountain walls. We also wondered the salt formations on Devil's Golf course and the salt plains of Badwater which was also the lowest point of the United States. At Badwater the cars outside temperature showed 122 degrees and our kids were all out of energy, so we started our drive to Barstow where we had tent reservations at the KOA campground. We had dinner at Peggy Sue's 50's diner and the kids went for a swim in the campsite's pool.